24. Rahoitusriskien hallinta


Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää markkinariskeistä ja vastapuoliriskistä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttakurssiriski ja vastapuoliriski.


Rahoitusriskien hallinnan pääperiaatteet on kuvattu hallituksen hyväksymässä konsernin rahoituspolitiikassa. Rahoituksen johtoryhmä vastaa rahoituspolitiikan toteuttamisesta. Rahoituksen hoito on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.


24.1. Markkinariski


Markkinariski koostuu valuuttakurssi-, korko- ja sähkönhintariskistä. Yhtiöllä ei tilinpäätöshetkellä ollut osake- tai osakerahastosijoituksia.


24.1.1. Valuuttakurssiriski


Konsernin valuuttakurssiriski on jaettu transaktioriskiin ja translaatioriskiin.


Transaktioriski


Transaktioriski muodostuu ulkomaan valuutan määräisistä liiketoiminnallisista (mm. myynnit ja ostot) ja rahoituksellisista (mm. lainat, talletukset ja korkovirrat) tase-eristä ja tulevista ennustetuista kassavirroista. Ennustetuissa kassavirroissa huomioidaan seuraavan 12 kuukauden erät. Transaktioriskiä seurataan ja suojataan aktiivisesti. Määrältään suurin valuuttariski muodostuu Yhdysvaltain dollareissa tapahtuvasta myynnistä. Muut merkittävät valuutat ovat Japanin jeni, Ruotsin kruunu, Norjan kruunu, Iso-Britannian punta ja Puolan zloty. Muiden valuuttojen osalta yhden yksittäisen valuutan osuus ei ole merkittävä konsernin kokonaispositiossa.


Rahoituspolitiikan mukaisesti merkittävien valuuttojen tase-erät suojataan välillä 90–105 % ja 12 kuukauden ennakoidut kassavirrat suojataan välillä 0–50 %. Suojausinstrumentteina käytetään enintään 12 kuukauden pituisia valuuttajohdannaisia. Alla on erittely liiketoiminnallisten erien positiosta.





USD
Muut merkittävät valuutat
milj. €, 31.12.

2012 2011
2012 2011
Taseen nettopositio

14,4 10,0
13,8 12,0
Ennustettu nettopositio (12kk)

88,1 97,2
70,4 60,6
Nettopositio yhteensä

102,5 107,1
84,2 72,5
Valuuttajohdannaiset

-28,3 -28,1
-21,2 -25,2
Avoin nettopositio yhteensä

74,2 79,0
63,0 47,3








Konsernilla on 8,2 miljoonan GBP:n määräinen ulkoinen laina, jonka valuuttariski on suojattu sekä pääomarahavirtojen että korkorahavirtojen osalta täysimääräisesti koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Kohdassa 24.1.3. lisätietoja.


Konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat tytäryhtiön paikallisessa valuutassa ja näistä merkittävimmät on suojattu täysimääräisesti valuutanvaihtosopimuksilla.


Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin riippuen siitä, onko operatiivisesti tarkasteltuna suojattu myyntituottoja vai rahoitusvaroja ja -velkoja.


Translaatioriski


Translaatioriski muodostuu tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, omista pääomista. Näiden tytäryhtiöiden oma pääoma 31.12.2012 oli 50,1 (2011: 40,6) miljoonaa euroa. Merkittävin translaatioriski muodostuu Iso-Britannian punnasta. Translaatiopositiota ei ole suojattu.


Herkkyysanalyysi


Valuuttakurssien muutosten vaikutusta konsernin tulokseen (ennen verovaikutusta) ja omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä on kuvattu alla EUR/USD-valuuttakurssin osalta. Herkkyysanalyysissä oletetaan valuuttakurssimuutoksen olevan +/- 10 % (USD heikkenee/vahvistuu 10 %) ja muiden tekijöiden pysyvän muuttumattomina. IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan taseessa olevat rahoitusvarat ja -velat ja siten analyysissä ei ole huomioitu positioon kuuluvaa ennustettua seuraavan 12 kuukauden valuuttavirtaa. Herkkyysanalyysissä ei huomioida myöskään mahdollista translaatiopositiota.





Vaikutus tulokseen
Vaikutus omaan pääomaan
milj. €, 31.12.

2012 2011
2012 2011
USD +/- 10 %

1,3/-1,5 1,7/-2,0
0 0








24.1.2. Sähkön hintariski


Hintariskillä tarkoitetaan sähkömarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa riskiä. Sähkön markkinahinta vaihtelee runsaasti mm. sääolosuhteiden, vesitilanteen sekä päästökaupan mukaan. Orion-konserni hankkii käyttämänsä sähköenergian osittain kiinteähintaisena sopimuksena ja osittain Suomen hinta-alueen spot-hintaan sidottuna toimituksena ja altistuu jälkimmäisen osalta sähkön hintavaihtelulle.


Sähkösalkun hallintaa toteutetaan siten, että sähkön markkinahinnan vaihteluista aiheutuvalta rahavirran riskiltä voidaan suojautua. Suojausinstrumentteina käytetään Nord Poolissa noteerattavia vakiotehoisia sähköjohdannaisinstrumentteja. Arvostustasoina käytetään Nord Poolin päätöskursseja.


Sähkönhintariskin suojauksiin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentista omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon kirjattua summaa oikaistaan IAS 39.96:n mukaan siten, että siitä tulee pienempi (absoluuttisina lukuina) seuraavista kahdesta luvusta:

● suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio suojauksen alkamisajankohdasta lähtien

● suojauskohteesta odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen käyvän arvon kertynyt muutos suojauksen alkamisajankohdasta lähtien.


Jäljelle jäävä osuus suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta edustaa suojauksen tehottomuutta ja se kirjataan tulosvaikutteisesti.


31.12.2012 on omaan pääomaan kirjattu sähkösuojauksista käyvän arvon arvostusta 0,0 (2011: -0,2) miljoonaa euroa (ennen verovaikutusta). Johdannaisista syntynyt tehoton osuus 0,6 (2011: 0,2) miljoonaa euroa on kirjattu toimintojen kuluihin. Johdannaisten nimellisarvot olivat yhteensä 5,0 (2011: 6,7) miljoonaa euroa.


24.1.3. Korkoriski


Muutokset korkotasossa vaikuttavat konsernin rahavirtaan ja tulokseen. Konsernin korollinen vieras pääoma oli 31.12.2012 yhteensä 136,7 (2011: 88,7) miljoonaa euroa. Konserni on altistunut korkotason noususta aiheutuvalle korkoriskille Euroopan Investointipankilta nostettujen pitkäaikaisten lainojen osalta. Näiden lainojen pääoma oli 31.12.2012 yhteensä 124,4 (2011: 66,1) miljoonaa euroa ja lainojen korko on sidottu euribor-korkoon. Näistä lainoista 22,3 miljoonaa euroa on suojattu koronvaihtosopimuksella, joiden osalta Orion maksaa kiinteää korkoa. Lisäksi 8,2 miljoonan GBP:n määräisen vaihtuvaan korkoon sidotun lainan korkorahavirta on suojattu korkojen nousua vastaan valuutta- ja korovaihtosopimuksella jonka seurauksena konserni maksaa euromääräistä kiinteää korkoa.


Mikäli korkotaso nousisi vuonna 2013 paralleelisti yhdellä prosenttiyksiköllä (1 %) tilinpäätöshetkellä hinnoitelluista koroista muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana, konsernin arvioidut korkokulut vuonna 2013 kasvaisivat 1,0 miljoonaa euroa (ennen verovaikutusta).


Konsernin altistumista markkinakorkojen muutoksille vähentää osittain se, että konsernin rahamarkkinasijoitukset, jotka 31.12.2012 olivat 15,0 (2011: 70,3) miljoonaa euroa, on sijoitettu lyhyen koron instrumentteihin. Kun nämä sijoitukset huomioidaan edellisessä herkkyysanalyysissä, konsernin arvioidut nettorahoituskulut kasvaisivat 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2013.


IAS 39:n määrittelemää rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan edellä mainittuihin korkojohdannaisilla suojattuihin lainoihin. 31.12.2012 on omaan pääomaan kirjattu korkojohdannaisista käyvän arvon arvostusta -0,3 (2011: 0,2) miljoonaa euroa (ennen verovaikutusta). Näiden korkojohdannaisten nimellisarvot olivat yhteensä 31,9 (2011: 19,1) miljoonaa euroa.


24.2. Vastapuoliriski


Vastapuoliriskin toteutuessa konsernin vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan ja tämän seurauksena konsernilta jää varoja saamatta. Maksimi luottoriski 31.12.2012 on 315,0 (2011: 289,8) miljoonaa euroa, joka koostuu rahoitusvaroista vähennettynä rahoitusveloissa olevien johdannaisten arvoilla. Pääasialliset riskit liittyvät myyntisaamisiin ja rahavaroihin.


Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee sijoitusten ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Vastapuolille on luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden perusteella määritetty limiitit, joita seurataan ja ylläpidetään säännöllisesti. Sijoitukset ovat pääosin jälkimarkkinakelpoisissa, enintään 3 kuukauden pituisissa korkoinstrumenteissa.


Konsernin asiakasluottopolitiikka määrittelee asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset. Lääketeollisuudessa myyntisaamiset tyypillisesti keskittyvät eri maantieteellisten alueiden jakelijoille. Tietyissä maissa konserni myy myös suoraan paikallisille sairaaloille. Konsernin myyntisaamisista noin 71 % koostuu saamisista 25 suurimmalta asiakkaalta. Merkittävimmät yksittäiset asiakkaat ovat lääkemyynnin markkinointikumppani Novartis sekä lääkejakelija Oriola-KD Oyj. Myyntisaamisiin ei uskota sisältyvän oleellista riskiä. Etelä-Euroopassa saamiset yksittäisiltä vastapuolilta eivät ole konsernin kannalta merkittäviä. Tilikauden tulosvaikutteiset luottotappiot olivat 0,3 miljoonaa euroa.


24.3. Maksuvalmiusriski


Konsernin tavoitteena on säilyttää hyvä maksuvalmiusasema kaikissa olosuhteissa. Maksuvalmiutta turvaavat liiketoiminnan kassavirran ja rahavarojen lisäksi 100 miljoonan euron sitovat, nostamattomat kahdenkeskiset luottolimiitit, jotka erääntyvät vuonna 2019 sekä pankkitililimiitit ja 100 miljoonan euron vahvistamaton yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä yritystodistuksia ei ollut laskettu liikkeelle.


Rahoitusvelkojen ja koronmaksujen ennustetut rahavirrat ovat alla olevassa taulukossa. Vaihtuvakorkoisten lainojen koronmaksuja arvioitaessa on käytetty termiinikorkoja tai keskimääräistä sopimuksen mukaista viitekorkoa. Rahavirrat ovat diskonttaamattomia.


milj. € 2013 2014 2015 2016
2017– Yhteensä
Rahalaitoslainojen lyhennykset 28,0 23,0 23,0 15,9
44,1 134,0
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset 0,9 0,6 0,3 0,3
0,2 2,4
Muiden velkojen lyhennykset 0,3




0,3
Koronmaksut 1,5 1,2 1,2 1,0
1,7 6,7
Rahavirta yhteensä, korolliset rahoitusvelat 30,8 24,9 24,5 17,2
45,9 143,3
Ostovelat 59,3




59,3
Muut korottomat velat 10,1 0,1


0,0 10,2
Rahavirta yhteensä, korottomat rahoitusvelat 69,4 0,1


0,0 69,5
Johdannaissopimukset 0,4 0,4 0,3


1,1
Rahavirta yhteensä, johdannaissopimukset 0,4 0,4 0,3


1,1
Rahavirta yhteensä, kaikki 100,6 25,4 24,8 17,2
46,0 214,0








Konsernin korollinen velka 31.12.2012 oli 136,7 (2011: 88,7) miljoonaa euroa. Rahalaitoslainojen keskimaturiteetti on 3 vuotta 2 kuukautta. Konsernin rahavarat ja muut rahamarkkinasijoitukset 31.12.2012 olivat 145,2 (2011: 123,0) miljoonaa euroa, jotka ylittävät määrältään konsernin korolliset velat. Konsernin likviditeetin turvaamiseksi ylimääräiset kassavarat sijoitetaan pääsääntöisesti lyhytaikaisiin jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin korkoinstrumentteihin.

24.4. Pääomarakenteen hallinta


Konsernin taloudellisissa päämäärissä on pääomarakenteeseen liittyen määritetty tavoitteeksi säilyttää omavaraisuusaste, konsernin oma pääoma suhteessa taseen loppusummaan, vähintään 50 %:n tasolla. Tämä omavaraisuusaste ei ole yhtiön näkemys optimaalisesta pääomarakenteesta, vaan se on osa kokonaisuutta, jossa määritellään toiminnan kasvuun ja kannattavuuteen liittyviä tavoitteita sekä yhtiön osingonjakopolitiikka.


TALOUDELLISET KOVENANTIT





Vaatimus
Konsernin omavaraisuusaste





>32 %
Konsernin korolliset velat / EBITDA





<2,0:1
Konsernin EBITDA / nettokorkokulut





>8:1








Kovenantin rikkoutuessa velkojalla on oikeus vaatia vakuuksia. Jos vakuuksia tässä tilanteessa ei tarjottaisi, velkojalla olisi oikeus eräännyttää velka ennenaikaisesti.


Konsernin omavaraisuusaste (sis. ennakkomaksut)








2012 2011
Oma pääoma, milj €




511,3 500,0
Taseen loppusumma, milj. €




836,9 779,1
Omavaraisuusaste (sis ennakkomaksut), %



61,1 % 64,2 %








Konsernin korolliset velat / EBITDA


milj. €, 31.12.




2012 2011
Korolliset velat




136,7 88,7
EBITDA




321,0 325,5
Korolliset velat / EBITDA




0,4 0,3








Konsernin EBITDA / nettokorkokulut


milj. €, 31.12.




2012 2011
EBITDA




321,0 325,5
Nettokorkokulut




1,7 1,0
EBITDA / nettokorkokulut




183 329


Viralliset tilinpäätösasiakirjat suomeksi sisältäen emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot sekä pyöristämättömät luvut löytyvät Orionin verkkosivuilta www.orion.fi.